Siellä on melkein keväinen keli! Tosin viime yönä tuli taas maan peitoksi lunta, mutta aika nopsaan se on sulanut tämän päivän aikana loskaksi. Se ei tietty ole kiva, mutta tämä talvi nyt on ollut vähän tällainen. Ensin vesisadetta, sitten kovahkoja pakkasia ja nyt ollaan sitten jo ihan kevään puolella. Luonnollisesti täällä jo suunnitellaan kevään viljelyksiä ja itseasiassa tämä puutarhuri ei malttanut odottaa kevättä enää. Kokeilin laittaa porkkanan kantoja kasvamaan (porkkanan naatit ovat kuulemma syötäviä ja niitä voi käyttää vaikkapa salaattiin) ja aika iloisesti ne pukkaavat vihriää. Versoneet valkosipulit laitoin muutamaksi päiväksi jääkaappiin ja sen jälkeen mm. snapsilaseihin veteen kasvattamaan juuret. Kun juuria oli runsaasti lasin pohjalla, istutin multaan ja melkoisia versohujoppeja on jo nautittavissa. Pitänee tehdä jokin versosalaattihommeli tässä joku päivä.
Tänä vuonna aion kasvattaa ihan kaikkea. Jatkan tuttujen ja turvallisten kanssa ja lähden kokeilemaan muutamaa uutta kasvia. Mm. rosmariini ja laventeli ovat tämän kevään haasteita; ne on kuulemma vaikeita saada kasvamaan.
Moni miettii kasvimaan perustamista, mutta tuskastuu jo etukäteen siitä kuinka työläs kasvimaa on. Itse olen melkoinen huithapeli ja pääni on käytännön asioissa todella hatara, joten voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että kasvimaa voi olla helppokin. Ajattelin antaa näin kevään kylvöjä odotellessa muutamia omaan kokemukseeni nojaavia neuvoja.
1. Älä tähtää liian korkealle.
Ensimmäisiä kertoja viljelmiä suunnitellessa saattaa innostua. Mitä enemmän erilaisia kasveja, sen enemmän opittavaa. Kannattaa aloittaa helpoilla, varmasti käyttöön tulevilla, satoisilla kasveilla. Ei ole häpeä kasvattaa ensimmäisenä kesänä vaikka yhtä ruukkutomaattia, muutamaa basilikaa ja persiljaa. Kun saa pienen kasvimäärän onnistumaan, motivaatio on korkealla seuraavaa vuotta varten. Jos vapaa-aikaa ei kauheasti ole, ei kannata tehdä monen metrin perunamaata. Muutamakin peruna riittää. Jos kasvien viljely ei ole tuttua, opeteltavia asioita on melko paljon. Jokainen kasvi vaatii joitain erityisolosuhteita tavalla tai toisella. Tärkeää on tulla tutuksi esikasvatuksen, taimetusruukkujen ja ulos istuttamisen kanssa ennen kuin päättää viljellä 20 kasvia yhtenä keväänä.
2. Tee muistiinpanoja
Tämä jää minulta herkästi tekemättä. Tänä vuonna kuitenkin minulla on pelkästään puutarhajuttuihin omistettu muistivihko. Tuonne vihkoon tulen merkitsemään muistiin milloin on siemenet laitettu itämään, milloin sirkkalehdet ilmestyivät, milloin istutin ulos ja tietysti miten kasvit menestyivät. Juureksien ollessa kyseessä on tärkeää edes suurinpiirtein tietää milloin on pottu tai porkkana laitettu maahan, että osaa kerätä sadon oikeaan aikaan. "Kyllä minä tämän muistan ilman muistiinpanoja!" Virhe! Kuinkakohan monta kertaa tuskailin sen kanssa viime vuonna, etten enää muistanut mitä olin milloinkin tehnyt. Muistiinpanoihin saa myös kerättyä kasvista tietoa (monivuotisuus, onko hallanarka, milloin siirretään ulos kasvamaan) eikä aina tarvitse penkoa nettiä tai kirjoja. Vähitellen alkaa muodostua aivan oma, henkilökohtainen käsikirja puutarhahommiin.
3. Älä huolestu kitkemisestä
On totta että siinä vaiheessa kun pieni hentoinen taimi istutetaan kasvimaalle, sen pitää saada kasvaa isoilta rikkaruohoilta rauhassa. Rikkaruohojen kitkeminen on usein se kaikkein puistattavin homma puutarhajutuissa. Mielikuva selkään porottavasta auringosta, nenää pitkin valuvasta hikipisarasta, särkevästä selästä. Kannattaakin minimoida kitkeminen! Miten se tapahtuu? Kattamalla maata. Esimerkiksi olki on hyvä kate kuulemma. Sahanpuruakin voi laittaa. Tai vaikka käsittelemättömiä, jo vähän huonokuntoisia (lahoamaan alkaneita) laudanpätkiä. Puuhaketta. Jotain, mikä peittää maan taimen ympäriltä niin että rikkaruohot eivät pääse kasvamaan. Itse jätin myös osan rikkaruohoista kasvamaan ihan rauhassa. Musta, paljas multa on tyhjä ekologinen lokero ja jos sitä ei täytetä, jokin rikkaruoho siihen varmasti tunkee. Jos on vaikka pieni viaton apila täyttämässä tuota tyhjää maaplänttiä, en lähde kitkemään. Apila vie tilaa isommilta rikkaruohoilta ja myös veden haihtuminen maasta on vähäisempää. Paljaasta maasta haihtuu vesi hiton helposti. Eräs vinkki on myös asettaa sanomalehden sivu tai aukeama taimen istutuskohdalle. Lapataan taimelle multakeko lehden päälle ja istutetaan taimi kekoon. Keinoja on paljon. Luovuutta käyttämällä keksii hauskoja ratkaisuja itsekin.
4. Tee kasvimaasta miellyttävä hengailupaikka
Puno pajuaitoja ja kehikoita kasveille, aseta ruukkukasvit kivoihin astioihin, hanki tuoli ja pöytä kasvimaan viereen. Tai vaikka keinu. Mitä paremmin kasvimaan läheisyydessä viihtyy, sen useammin kasvimaalla tulee käytyä. Jos oma talo on jatkuvassa kaaoksessa lasten, lemmikkien tai puolison takia, kasvimaan viereen voi tehdä oman pienen paratiisin, jonne vetäytyy kun otsasuoni tykyttää.
Elikäs hyvää kevään ja kesän odotusta kaikille!
